Kaikki, mitä joukkorahoituksesta pitää tietää

Kaikki, mitä joukkorahoituksesta pitää tietää

Oletko yrittäjä hakemassa joukkorahoitusta, startup-yrittäjä hakemassa rahoitusta tuotekehitykseen, yksityishenkilö hakemassa rahaa projektiin tai sijoittaja etsimässä tuottoa joukkorahoituspalveluihin sijoittamalla?

Tästä oppaasta löydät kattavasti tietoa joukkorahoituksesta eri kanteilta sekä tietoa joukkorahoituksesta Suomessa.

Lue lisää alempaa tai kirjoita kysymyksesi kommenttiosioon, jos tarvitset lisätietoa!

Mitä on joukkorahoitus?

Joukkorahoitus on rahoituksen keräämistä yksityishenkilöiltä tai yrityksiltä. Toisin sanoen se on sijoitusten keräämistä tiettyä hanketta varten suurelta joukolta yleensä netissä toimivien joukkorahoitusalustojen kautta.

Joukkorahoituksesta käytetään usein englanninkielistä termiä crowdfunding, joka on Suomessakin tunnettu nimitys joukkorahoitukselle.

Joukkorahoituksesta voi puhua monelta kannalta riippuen siitä, onko lukija yrittäjä hakemassa rahoitusta vai sijoittaja etsimässä sijoituskohdetta joukkorahoituksesta.

Olemme jakaneet tämän tekstin osiin:

1. Yleistä tietoa joukkorahoituksesta
2. Joukkorahoitus yrityksille
3. Joukkorahoitus yksityisille ja yhteisöille
4. Sijoittaminen joukkorahoituspalveluihin

Yleistä tietoa joukkorahoituksesta

Joukkorahoitusta käyttävät pääsääntöisesti pienet tai aloittelevat yritykset. Perinteisesti tarkoitus on kerätä rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseen tai mahdollistaa yrityksen kehittäminen ja kasvu.

Joukkorahoitus on Suomessa vielä melko pieni toimiala, vaikka joukkorahoitus on viime vuosina yleistynyt.

Noin 44 prosenttia joukkorahoituspalvelujen kautta välitetyistä rahoitusmääristä ovat kuluttajille myönnettyjä vertaislainoja. Loput rahoitusmääristä olivat yrityksille suunnattua laina- tai sijoitusmuotoista joukkorahoitusta.

Luvut ovat viime vuosina olleet kasvussa, mutta verrattuna muihin rahoitusmuotoihin summat ovat pieniä.

Vuonna 2018 suomalaiset yritykset nostivat suomalaisilta rahoituslaitoksilta 18,6 miljardia euroa yrityslainaa.

Lainamuotoinen vs. sijoitusmuotoinen joukkorahoitus

Yrityksille tarjottava joukkomuotoinen rahoitus voidaan jakaa lainamuotoiseen ja sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen.

Sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa rahoitus välitetään yritykselle rahoitusvälineen kuten joukkovelkakirjalainan tai osakkeen avulla. Tällöin joukkorahoituksen välittäjällä pitää olla sijoituspalvelulain mukainen toimilupa.

Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa lainaa saavan yrityksen ja sijoittajan välille muodostuu velkasuhde. Lainamuotoista joukkorahoitusta tarjoavan välittäjän pitää rekisteröityä joukkorahoituksen välittäjien rekisteriin, jota ylläpitää Finanssivalvonta.

Kun yritys hakee rahoitustarpeeseen joukkorahoitusta, käytännössä kaikki tarjolla olevat joukkorahoitusalustat ovat lainamuotoisia joukkorahoitusalustoja.

Joukkorahoituspalvelut Suomessa

Monet pankit ja joukkorahoitusalustat tarjoavat valmiita ratkaisuja joukkorahoituksen aloittamiseen.

Pankit aloittivat varsin myöhään joukkorahoituspalvelujen tarjonnan. Nordea oli yksi ensimmäisistä perinteisistä pankkitoimijoista, jotka laajensivat toimintansa joukkorahoitukseen. Nordean joukkorahoitusalusta lanseerattiin vuonna 2016.

Perinteisistä pankkitoimijoista joukkorahoituspalveluja tarjoavat muun muassa Nordea, OP ja Danske Bank.

Joukkorahoituksen keräämiseen löytyy myös useita yksityisiä palvelualustoja.

Yksi suomalainen joukkorahoitusalusta on Groundfunding.fi, joka on kiinteistöjen joukkorahoituspalvelu. Toinen tunnettu kotimainen palvelu on Mesenaatti.fi.

Joukkorahoituksen aloittaminen Suomessa

Joukkorahoitustoiminta on varsin monimuotoista ja joukkorahoituksen voi toteuttaa monella eri tavalla.

Joukkorahoitus Suomessa on Finanssivalvonnan alaista. Finanssivalvonta säännöstelee joukkorahoitusta ja sen toimintaa. Raamit toiminnalle antaa joukkorahoituslaki.

Joukkorahoitusta aloittavan tahon on joukkorahoituslain mukaan rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin.

Joukkorahoituslaki määrittää joukkorahoitustoimintaa, mutta sovellettavat säädökset riippuvat aina osittain joukkorahoituksen mallista ja tarkoituksesta. Onkin aina kannattavaa ottaa yhteyttä Finanssivalvontaan ja varmistaa, että joukkorahoitus on lain mukaista.

Kaikki tarvittava tieto joukkorahoituksen välittäjäksi ryhtymisestä löytyy Finanssivalvonnan sivuilta.

Joukkorahoitus yrityksille

Joukkorahoitus on yksi tapa yritykselle kerätä rahoitusta investointeja, tuotekehitystä tai liiketoiminnan laajentamista varten.

Yrityksille joukkorahoitus voi tarjota monia etuja:

• Nopeaa ja joustavaa rahoitusta monenlaisiin tarpeisiin
• Joukkorahoitus voi tuoda näkyvyyttä yritykselle
• Joukkorahoitus voi olla hyvä vaihtoehto, jos muuta rahoitusta ei ole tarjolla ja yritykselle ei voida myöntää yrityslainaa
• Kiinteistövakuudellinen joukkorahoitus EstateGurun kautta on tyypillisesti edullisempaa kuin vakuudeton yrityslaina.

Start up -yrityksille joukkorahoitus on houkutteleva rahoitusvaihtoehto, koska sen toteuttaminen melko kevyttä ja rahoitusta saa yleensä nopeasti. Rahoitustavoitteet ovat usein yritysmaailman kontekstissa varsin pieniä.

Monille yrityksille joukkorahoitus voi myös jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi, jos muuta rahoitusta tai yrityslainaa ei ole tarjolla.

Mistä yritys voi hakea joukkorahoitusta Suomessa?

Suomalaisille yrityksille voimme suositella tutustumaan esimerkiksi näihin vaihtoehtoihin:

• Vauraus – Keskimäärin Vaurauden kautta haetut lainat ovat 100 000 – 300 000 euron luokkaa noin 7-9 prosentin korolla. Joukkorahoitusta voi hakea investointeihin ja muihin tarpeisiin.
• EstateGuru – Joukkorahoitusta vain kiinteistöprojekteihin. Rahoitusta voi hakea 10000 eurosta ylöspäin aina miljooniin asti, ja kokemustemme mukaan korko on tyypillisesti 8-11 prosentin luokkaa.

Myös Nordea järjestää joukkorahoitusta yhdessä Invesdorin kanssa.

Joukkorahoitus vai yrityslaina?

Joukkorahoituksen ja yrityslainan erot korostuvat lähinnä prosessin nopeudessa ja siinä, mistä rahat ovat peräisin.

Joukkorahoituksen kulut:

1. Sijoittajille maksettava korko
2. Joukkorahoitusalusta ottaa joko kiinteän maksun alustan käytöstä tai tietyn prosenttiosuuden sijoittajien tuotosta

Joukkorahoitusta voi siis verrata perinteiseen yrityslainaan siinä mielessä, että rahoitusta hakeva yritys sitoutuu maksamaan saadun rahoitusmäärän takaisin tietyin ehdoin ja tästä lainasta maksetaan tietty korko.

Yrityslaina voi olla tietyissä tapauksissa kuitenkin parempi vaihtoehto.

• Yrityslaina on varma tapa saada vaadittu rahoitussumma kasaan, kun joukkorahoitusta haettaessa yritys ei voi olla varma, että haettu summa saavutetaan.
• Joukkorahoitusta hakiessa yritys ei voi olla varma, milloin rahoitusmäärä tulee täyteen, mutta joukkorahoitus on silti kokonaisuutena yleensä nopeampi.
• Joukkorahoitussummat ovat usein pienempiä summia, ja varsinkin pienempien kotimaisten alustojen kautta voi olla vaikea saada rahoitusta kasaan, jos aletaan puhua satojen tuhansien eurojen summista.

Joukkorahoitus yksityisille ja yhteisöille

Joukkorahoitusta voi hakea myös yhteisönä ja periaattessa myös yksityishenkilönä, mutta Suomen lain mukaan yksityinen henkilö ei voi saada rahankeräyslupaa.

Esimerkiksi kotimaisen Mesenaatti.me -palvelun kautta rahoitusta ovat löytäneet museot, hyväntekeväisyysjärjestöt, eläinten- ja luonnonsuojelujärjestöt ja teatterit. Mesenaatti on vastikepohjainen joukkorahoitusalusta.

Yhteisöt henkilöt voivat hakea rahaa (tai tässä yhteydessä pikemminkin lahjoituksia) yhdysvaltalaisen GoFundMe-sivuston kautta.

Yksityisille ja yhteisöille suunnatut palvelut ovat yleensä enemmän lahjoituksiin tai vastikkeisiin pohjautuvia alustoja. Vastikepohjainen rahoitus tarkoittaa sitä, että rahoittaja saa vastikkeeksi esimerkiksi elämyksen, pääsylipun tai muun rahoitusmäärää vastaavan vastikkeen.

Yhteisöjen tulee ilmoittaa saadut rahoitukset kirjanpidossa.

Yksityisten henkilöiden pitää olla tarkkana, sillä lain mukaan yksityishenkilö ei voi saada rahankeräyslupaa, joten laajan rahankeräyksen järjestäminen voi olla laitonta.

Yksityisille suunnattu joukkorahoitus on yleensä vastikepohjaista eli joukkorahoitukseen osallistuva saa tuotteen tai palvelun vastineeksi lahjoituksesta. Tällöin joukkorahoituksessa kerätty summa on veronalaista tuloa, joka pitää ilmoittaa tulona veroilmoituksessa eikä summaa makseta takaisin sijoittajille.

Sijoittaminen joukkorahoituspalveluihin

Sijoittajille joukkorahoitus tai vertaislainat voivat olla tuottoisa sijoituskohde.

Sijoittajan kannalta yleisimpiä joukkorahoitussijoituksia ovat vertaislainat, kiinteistösijoitukset ja muut vastaavat sijoitukset.

Tällaisiin joukkosijoituskohteisiin tai vertaislainoihin voit sijoittaa esimerkiksi Mintoksen tai EstateGurun kautta.

Näissä palveluissa on tarjolla sijoituksia vertaislainoihin ja kiinteistöprojekteihin eri puolilta maailmaa, ja molemmissa palveluissa keskimääräinen vuosituotto on yli 10 prosenttia.

Estateguru

Valittu 742 kertaa

• Sijoita lainamarkkinoille
• Kiinteistövakuudelliset lainat
• Vakaata korkotuottoa
• Rekisteröidy tänään ja saat 1% bonuksen sijoituksellesi

3.5Lue 3 arvostelua

LisätietoaNäytä tarjous

Estateguru on kiinteistövakuudellisia lainoja yrityksille Euroopassa myöntävä joukkorahoitusyhtiö.

Lainojen takana on aina vakuutena toimiva kiinteistö, ja lainoitusastetta suhteessa vakuuden arvoon (LTV) seurataan aktiivisesti.

Historiallisesti Estateguru on tarjonnut sijoittajille lähes 10,50 prosentin vuosittaisen koron.

Mintos

Valittu 1 264 kertaa

• Jo yli 500 000 rekisteröitynyttä sijoittajaa yli 60 eri maasta luottaa Mintokseen
• Sijoitusten tuotto keskimäärin yli 12%
• Buyback guarantee, Auto invest, kattavat tilastotiedot sijoituskohteista
• Rekisteröidy nyt ilmaiseksi ja aloita sijoittaminen

4.5Lue 7 arvostelua

LisätietoaNäytä tarjous

Mintos on sijoitusalusta, jolla pystyt sijoittamaan sekä joukkolainoihin, joukkovelkakirjoihin että ETF-rahastoihin samalla käyttäjällä.

Pystyt hajauttamaan sijoituksiasi samalla alustalla tehokkaasti indeksirahastojen ja korkean vuosikoron joukkolainojen välillä.

Joukkovelkakirjoilla saat lisättyä vakaata korkotuottoa sijoitussalkkuusi.

Mintos palvelee yli puolta miljoonaa käyttäjää ja alustan kautta on sijoitettu yli 600 miljoonaa euroa.