Kulutusluottojen ja pikavippien lainsäädäntö

Kulutusluottojen ja pikavippien myöntämistä ja markkinointia rajoitetaan kuluttajansuojalaissa.

Kuluttajansuojalaki rajoittaa esimerkiksi kulutusluottojen vuosikorkoa, sivukulujen määrää sekä kulutusluoton maksamisen kellonaikaa.

Vuoden 2024 alussa kulutusluottojen vuosikorko on rajoitettu 19,50 prosenttiin ja muut luottokustannukset enintään 0,01 prosenttiin lainapääomasta päivässä, kuitenkin alle 150 euroon vuodessa.

Laki kuluttajaluotoista 2023

Viimeisin uudistus kuluttajaluottojen lainsäädäntöön tapahtui 1.10.2023.

Uudistuksen myötä kuluttajaluottojen korkokatto sidottiin yleisen korkotason huomioivaan viitekorkoon. Lisäksi kuluttajaluottojen markkinointia koskevia säädöksiä tiukennettiin.

Financer.com kokosi yhteenvedon kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön uudistuksista:

• Luoton korko saa olla korkeintaan 15 prosenttiyksikköä + korkolain mukainen viitekorko (Tällä hetkellä vuoden 2024 alussa 4,5% yhteensä 19,5%)
• Luoton koroksi voidaan kuitenkin sopia korkeintaan 20%, vaikka viitekorko nousisisi yli 5 prosenttiin
• Luottokustannusten enimmäismäärä rajattu edelleen 150 euroon tai korkeintaan 0,01 prosenttiin lainapääomasta päivässä, kuten vuoden 2019 kuluttujansuojalain uudistuksessa määrättiin
• Kuluttajalle pitää kertoa luoton riskeistä ja soveltuvuudesta sekä toimintaohjeista maksuvaikeustilanteissa entistä tarkemmin

Aiempi laki kuluttajaluotoista 2019

Kuluttajansuojalakiin tehtiin aiemmin muutoksia kuluttajaluottojen osalta vuoden 2019 syyskuussa. Uusi laki asetti kulutusluottoihin ja pikavippeihin korkokaton ja rajoituksia lainoista perittäviin kuluihin.

Vuoden 2019 kuluttajaluottosäädösten rajaama luoton enimmäiskorko ja enimmäiskulut toimivat myös vuoden 2023 uudistuksen pohjana.

Financer.com kokosi yhteen tiedot kuluttajaluottoja koskevasta lainsäädännöstä:

• Luoton korko ei saa ylittää 20 prosenttia
• Avausmaksu, tilinhoitomaksu tai muut luottokustannukset saavat olla enintään 0,01 prosenttia luoton määrästä päivässä. Muut luottokustannukset saavat olla kuitenkin enintään 150 euroa vuodessa.
• Muut luottokustannukset enintään 5 euroa sillä ehdolla, että luoton kesto on vähintään 30 päivää ja edellä mainittu 150 euron vuosiraja ei ylity.
• Maksuajan pidentämisestä saa periä enintään 5 euroa kerralta, kuitenkin enintään 20 euroa vuodessa.

Laissa on määrätty myös tarkat käytännöt luottosopimuksen tekemiseen, luotonantajien toiminnan valvomiseen, asiakkaan tunnistamiseen, hyvän luotonantotavan mukaiseen markkinointiin ja muihin luottoehtoihin.

Miten luotonantajia valvotaan?

1.7.2023 astui voimaan laki eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä (16.2.2023/186), jonka myötä valvontavastuu siirtyi Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonta ylläpitää valvontaluettoa kaikista Suomessa toimivista luotonantajista ja vertaislainavälittäjistä, jonka voit nähdä täältä.

Luotonantajien toimintaa valvoo myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

Mitä valvonnan piiriin kuuluu?

Näiden viranomaisten tehtävänä on valvoa, että luotonantajat noudattavat lakia, ja että luotonantajien markkinointi on hyvän luotonantotavan mukaista.

Viranomaiset voivat puuttua luotonantajien toimintaan esimerkiksi, jos yrityksen markkinointi on hyvän luotonantotavan vastaista tai luottosopimuksissa ei noudateta lakia. KKV on hiljattain antanut huomautuksia esimerkiksi lainojen markkinoinnista maksuhäiriöisille.

Valvonta ennen lakimuutosta

Aikaisemmin toimintaa valvoi Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, joka piti yllä valtakunnallista rekisteriä Suomessa toimivista luotonantajista. Kaikki edellisessä rekisterissä olleet yritykset siirtyivät kuitenkin automaattisesti Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen 1.7.2023 lähtien.

Pikavippien lainsäädännön historiaa

Pikavippejä on Suomessa myönnetty vuodesta 2005 lähtien

Moni varmasti muistaa, miten pikavipit yleistyivät hirveällä tahdilla vuosien 2005 ja 2010 aikana – ihmiset ottivat lainaa tekstiviestillä ja pikavippifirmojen mainokset pyörivät televisiossa.

Moni muistaa varmasti myös pienlainoihin liittyvät kriittiset keskustelut ja sen, miten pikavippien helppo saatavuus syöksi monet velkakierteeseen

Kun pienlainat yleistyivät, ei niille ollut vielä säädetty laissa tarkempia säädöksiä tai korkokattoa. Tästä syystä pikavippien alkuaikoina vippien todelliset vuosikorot paukkuivat 1000 prosentin paremmalla puolella.

Vuoden 2013 lakimuutos toi pikavippeihin korkokaton

Vuonna 2013 säädetty lakimuutos määräsi alle 2000 euron pienlainoihin korkokaton, joka on viitekorko + 50 prosenttiyksikköä.

Tämä korkokatto pitää nykyisin sisällään kaikki lainasta aiheutuvat kulut, eli se on korkokatto lainan todelliselle vuosikorolle.

Tässä vielä listattuna kaikki lakimuutoksen mukana tulleet pikavippejä koskevat säädökset:

• 6.2013 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen alle 2000 euron pikavipin todellinen vuosikorko saa olla korkeintaan viitekorko + 50 %.
• Todelliseen vuosikorkoon lasketaan mukaan kaikki lainakulut, kuten avausmaksu, nostopalkkio ja vuosimaksu.
• Lakimuutoksen myötä kaikki laina-asioita koskevat maksulliset tekstiviestit kiellettiin kokonaan.
• Luotonantajan täytyy selvittää hakijan luottokelpoisuus entistä tarkemmin.
• Tämä muutos koskee myös luottokortteja ja kaikkia muitakin alle 2000 euron lainoja.

Korkokaton takia jopa 60 yritystä lopetti toimintansa kokonaan tai ne muuttivat toimintaperiaatettaan.

Vuonna 2013 säädetyt lakiuudistukset korvautuivat vuonna 2019 säädetyllä lailla.

Vuoden 2013 lakimuutoksen porsaanreikä: joustoluotot ja tililuotot

Kuten sanottua, lakimuutos asetti alle 2000 euron lainoihin korkokaton. Fiksu henkilö miettii heti, mitä tapahtuu sitten yli 2000 euron lainoille? Lakimuutos ei ota kantaa yli 2000 euron lainojen korkokattoon.

Useat yritykset siirtyivät perinteisistä pikavipeistä tililuottoihin, joustoluottoihin tai käyttöluottohin.

Tililuottojen periaatteena on se, että asiakkaalle myönnetään käyttöön esimerkiksi 2100, 2500 tai 3000 euron luottoraja, jonka puitteissa asiakas saa nostaa rahaa tililleen oman tarpeensa mukaan.

Tämä toi lakiin eräänlaisen porsaanreiän, sillä korkokatto ei koske näitä luottoja, jos niiden luottoraja on yli 2000 euroa. Asiakkaalla voi olla käytössään esimerkiksi 3000 euron luottoraja, joka tulkitaan 3000 euron lainaksi. Asiakas voi nostaa luottoa tililleen pienemmissä vaikka vain 200 euroa.

Monien tililuottojen todellinen vuosikorko oli jopa yli 400 prosenttia. Yli 400 prosentin vuosikorko tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 1000 euron lainasta kertyy 90 päivässä maksettavaa yli 300 euroa.

Suomalaisten velkaantuminen ajoi uuteen lakimuutokseen vuonna 2019

Vuonna 2018 pikavipit aiheuttivat närää ja velkaantumisen epäkohtiin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Tämä johti lopulta lakialoitteeseen, jossa korkeakorkoisten lainojen markkinointi haluttiin kieltää. 121 kansanedustajaa allekirjoittavat lakialoitteen ja asiaa alettiin selvittämään tarkemmin.

Lakialoite astui voimaan muokattuna lopulta vuonna 2019. Laki ei lopulta kieltänyt pikavippien markkinointia eikä markkinointiin muutenkaan tullut rajoituksia. sen sijaan uusi laki asetti lainoille korkokaton ja luottokustannuksia rajattiin merkittävästi.

Vuoden 2019 lakimuutoksen seurauksena lähes kaikki netissä toimivat luotonantajat joutuivat muuttamaan hinnoitteluaan ja yli 10 lainapalvelua lopetti toimintansa kokonaan.

Pandemia ja väliaikainen 10% korkokatto

Vuonna 2020 hallitus esitti väliaikaista 10 prosentin korkokattoa ja suoramarkkinointikieltoa kaikkiin kuluttajaluottoihin.

Lain taustalla oli koronaviruspandemia, kun heräsi huoli kotitalouksien velkaantumisesta heikentyneen työllisyystilanteen ja odotetun talouden taantuman takia.

Tämä laki tuli voimaan 1.7.2020 ja hallitus hyväksyi lain jatkamisen 30.9.2021 saakka.

Väliaikainen korkokatto poistui 1.10.2021 alkaen, mutta Oikeusministeriö on esittänyt 10 prosentin korkokaton vakituistamista.