Suomen talous 2017

2 minutes

Suomen taloudellinen tilanne on ollut otsikoissa vuoden 2017 alusta alkaen. Tänä vuonna odotetaan talouden kasvua jatkeena viime vuonna alkaneelle nousulle, mutta kaikki asiantuntijat eivät ole yhtä toiveikkaita. Hidas kasvu ei välttämättä ole tarpeeksi. Lisäksi Euroopan epävakaa taloudellinen tilanne saattaa tuoda mutkia matkaan. Tässä tärkeimmät Suomen talouteen vaikuttavat tekijät juuri nyt sekä asiantuntijoiden mielipiteet tämän vuoden talouskasvusta.

Talous lähti kasvuun vuonna 2016

Vuoden 2011 aikana Suomen talous kääntyi laskuun, mutta viime vuonna asiaan tuli muutos. BKT kasvoi peräti 1,64%, mutta mistä tämä johtui? Tilastokeskus julkaisia tietoa vuoden 2016 talouskasvusta ja erityisesti  arvonlisäyksen volyymin muutos 2016 antoi selityksen asialle;  rakentaminen ja liike-elämän palvelut kasvoivat viime vuonna eniten. Etenkin pääkaupunkiseudulla rakennetaan hyvin paljon sekä asuntoja että kauppakeskittymiä. Kotitalouksien tulotkin kasvoivat parilla prosentilla, mikä näkyi lisääntyneenä kulutuksena. Voit lukea lisää asiasta Tilastokeskuksen uusimmassa BKT-tiedotteessa täällä.

Asiantuntijoiden mukaan ei kannata vielä innostua

Vaikka talous kääntyikin nousuun vuonna 2016, ei taloudellinen vakaus vielä ole taattua. Taloustieteen professori Matti Virénin mukaan velkarahalla rakennus, investointi tai kulutus eivät riitä pitämään Suomea pinnalla. Tärkeintä olisi saada vienti vetämään ja teollisuustuotanto kasvuun. Virén kertoi blogissaan teollisuustuotannon olevan vuoden 2017 alussa alemmalla tasolla kuin vuonna 1998. Vienti puolestaan kasvoi viime vuonna, mutta vasta kun vientihintoja laskettiin. Täten tavaran arvo laskee eikä vienti vielä ainakaan tuota tarpeeksi. Vienti voi kuitenkin parantua tänä vuonna, mikäli Venäjän-vastaiset pakotteet purkautuvat.

Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich povaa Suomelle vieläkin synkempää tulevaisuutta. Lehdistötiedotteessa Von Gerich ennustaa Suomen talouden olevan vuonna 2050 5 % pienempi kuin vuonna 2015, eikä 1% prosentin vuosikasvu ole tarpeeksi ylläpitämään hyvinvointivaltion vaatimuksia. Von Gerich perustaa väitteensä pitkien markkinakorkojen tasoon, jotka osoittavat talouden supistuvan pitkällä aikavälillä.

Euroopan komissiolta ennuste matalasta kasvusta

Helmikuussa Euroopan komissio antoi oman arvionsa Suomen talouskasvusta. Suomelle ennustetaan 1,6 % kasvua. Vain Italialle ennustettiin alhaisempaa kasvua, joten muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne ei ole kovin hyvä. Palkat eivät todennäköisesti tulevina vuosina juuri nouse, mutta valopilkkuna on työttömyyden lasku. Työttömyyden odotetaan laskevan 0,5% verran vuoteen 2018 mennessä. Komissio otti arviossaan huomioon Iso-Britannian EU-eron sekä Yhdysvaltojen uudistukset. Kansainvälisen talouden epävakaisuus on uhka myös Euroopan taloudelle.

Valtion velka 2017

Helmikuussa Suomella oli velkaa 102 miljardia euroa, mikä on kaksinkertainen summa vuoden 2007 velkaan verrattuna. Valtionvelka on ollut kuuma puheenaihe jo vuosia, sillä velkaa on otettu lisää joka vuosi. Uudella velalla kuitataan vanhoja lainoja, mikä valtion kohdalla ei ole ongelma – toisin kuin ihminen, valtio jatkaa olemassaoloaan (oletettavasti) ikuisesti. Siksi velkaakin voi periaatteessa ottaa loputtomasti. Ennen velkasumman päivittelyä on myös hyvä muistaa, että Suomi on saanut paljon aikaan velkarahalla. Mikäli velan otto yhtäkkiä lopetettaisiin, valtio joutuisi samalla lopettamaan suuren osan palveluista ja siten lakkauttamaan lukuisia työpaikkoja.

Juuri nyt Suomen valtio ottaa velkaa pienemmillä korkomenoilla, mutta riskinä on korkojen äkillinen kasvu ennen kuin velat on maksettu takaisin. Pääministeri Juha Sipilä on asettanut tavoitteekseen velan ottamisen loppuvan vuoteen 2021 mennessä, mutta nähtäväksi jää, toteutuuko se.

Onko Suomi tuhoon tuomittu?

Valtion velkaantuminen kasvaa, vienti on heikkoa ja hyvinvointivaltion tarjoama korkea elintaso jää unholaan – ovatko Suomen asiat todella näin huonosti? Siltä näyttää, mikäli asiantuntijoiden ennustuksia on uskominen.

Kuluttajat tosin ovat vahvasti eri mieltä. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus Suomen talouden nousuun oli tammikuussa selvästi korkeampi. Nousukauden odotetaan kestävän ja työttömyyden laskevan. Sopii siis toivoa, että tämä ei ole pelkkää toiveajattelua, vaan oikeilla päätöksillä Suomi todella saadaan nousuun! Merkkejä tästä on jo ilmassa; esimerkiksi paljon parjattuja valtion rahoituksen leikkauksia on jo peruttu.