Uuden opintolainan esittely

Syyskuun myötä monella lukijallamme alkaa tai jatkuu opintie. Suomessa valtio tukee opiskelua Kelan myöntämän opintotuen kautta, johon kuuluu myös takaus opintolainan nostamista varten. Opintolaina on usein mielipiteitä jakava asia, joten sitä on syytä pohtia hieman syvällisemmin.

Mitä opintolaina on ja kuka sitä voi saada?

Opintolaina on opiskelujen rahoittamista varten myönnetty laina, joka on valtion takaama. Valtiontakaus myönnetään automaattisesti opintotuen yhteydessä Kelan toimesta. Itse laina pitää kuitenkin hakea erikseen pankista, opintotukeen kuuluu siis suoraan vain lainan takaus.

Opintolainan valtiontakauksen määrä on normaalisti 650 €/kk. Tähän on kaksi poikkeusta: alle 18-vuotias ei-korkeakouluopiskelija saa lainaa 300 €/kk ja ulkomailla opiskeleva peräti 800 €/kk. Laina tulee tyypillisesti nostettavaksi kahdessa erässä syys- ja kevätlukukauden alussa.

Lähtökohtaisesti opintolainan valtiontakauksen saa aina, jos saa Kelasta opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Opintorahan kela myöntää toisen asteen opiskeluille ja korkeakoulussa opiskelevalle.

Opintolainan valtiontakausta uudistettiin tänä syksynä niin, että viime elokuusta alkaen takaus on myönnetty mahdollisesti maksuhäiriöstä huolimatta. Aiheesta löytyvien viestien perusteella pankit ovat myös alkaneet myöntää valtion takaamaa opintolainaa luottotietonsa menettäneille. Tämä lienee yksi varmimmista tavoista saada lainaa ilman luottotietoja, tästä voit lukea lisää muista keinoista.

Takausta opintolainalle ei kuitenkaan voi saada, jos aiempi opintolaina on päätynyt perittäväksi. Tässäkin tapauksessa kielteisestä päätöksestä voi valittaa, kuten aina Kelan kanssa toimiessa, ja takaus saatetaan myöntää hyvillä perusteilla.

Opintolainan korot ja kustannukset

Opintolainan korot ovat valtiontakauksen ansiosta tyypillisesti matalia ja seuraavat ohjauskorkoja läheisesti. Lisäksi korkoja ei tarvitse maksaa opiskelun aikana, sillä ne pääomitetaan eli lisätään lainapääomaan kahdesti vuodessa. Korkoja ei voi maksaa edes halutessaan tänä aikana, mutta lainaa voi toki lyhentää jo opiskelujen aikana.

Opiskelijapiireissä opintolainan hinta ja sen käytön järkevyys ovat puheenaiheiden kestosuosikki. Sen merkitys korostuu entisestään nyt, kun lainamäärää on kasvatettu ja opintotukea painotettu sen suuntaan. Seuraavat kuviot antavat käsityksen sekä koron määrästä että sen käyttäytymisestä korkotason muuttuessa.

Opintolaina-analyysi

Ensimmäisessä kuviossa on kuvattu lainapääoman ja koron kertyminen, kun opintolainaa nostetaan normaali maksimäärä viidessä vuodessa. Tällä oletuksella lainaa nostetaan siis 650 €/kk, yhdeksän kuukautta vuodessa. Korkotaso kuvaa matalan koron aikaa ja on 2 %.

Ensimmäinen skenaario johtaa lopputilaan, jossa lainapääoma on noin 32 260 € ja koron osuus siitä noin 1 510 €. Tästä lainasta saisi 5 560 € opintolainahyvitystä valmistumalla ajoissa, joka siis riittäisi kattamaan korkokulut.

Opintolaina-analyysi

Toisessa skenaariossa parametrit ovat muuten samat, mutta korko on nostettu viiteen prosenttiin. Nyt koron osuudeksi kertyy 3 940 €.

Valmistuminen ajoissa: vähennyksestä hyvitykseen

Opintolainaan liittyy porkkana, jolla opiskelijoita pyritään kannustamaan tavoiteajassa valmistumiseen. Tämä tuen muoto on hieman muuttunut ja määrä kasvanut. Molemmat tavat ovat edelleen ajankohtaisia, koska monet vanhat opiskelijat jatkavat aiemman käytännön alla. Käymme siis kummatkin läpi.

Opintolainavähennys koskee ensimmäiset korkeakouluopintonsa ennen syyslukukautta 2014 aloittaneita. Tuen muoto on vähennys tuloverotuksessa. Vähennykseen oikeutetut saavat siis vähentää takaisin maksamansa opintolainan myönnettyyn hyvitysmäärään asti maksamistaan tuloveroista 10 vuoden aikana.

Opintolainahyvitys on vähennyksen korvaaja, ja koskee syksyllä 2014 ja myöhemmin korkeakouluopiskelun aloittaneita. Uusi hyvitys on käytännössä Kelan suoraan pankkiin maksama ylimääräinen lyhennys opintolainaan. Hyvitystä saa noin kolmanneksen enemmän, mutta näitä kahta mainittua ominaisuutta lukuun ottamatta vähennys ja hyvitys vastaavat pitkälti toisiaan.

Huom! Selkeyden vuoksi jatkossa hyvitys tarkoittaa sekä vähennystä että hyvitystä, ellei toisin mainita.

Reunaehto hyvityksen saamiselle on määräajassa valmistuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaville tutkinnon tavoiteaikaa yhdellä vuodella lisättynä, eli tyypillisesti 5 vuoden kandin- ja maisterintutkinto on suoritettava kuudessa vuodessa. Tarkat kriteerit kannattaa tarkastaa Kelan sivuilta.

Maksettavan hyvityksen määrä nousi myös hieman. Yleisimmissä tapauksissa hyvityksen voi laskea tai ainakin arvioida vähentämällä 2 500 euroa lainapääomasta. Jäljelle jäävästä summasta voi saada opintolainavähennystä 30 % tai vastaavasti opintolainahyvitystä 40 %.

Jos lainaa on alle 2 500 euroa tai tutkinto viivästyy ilman hyväksyttävää syytä, mitään hyvityksiä ei makseta. Kuitenkin esimerkiksi asevelvollisuus, lapsen hoitaminen tai vakava sairaus voivat pidentää määräaikaa.