Velkatilastot kertovat karua tarinaa

Kaikki ovat tietoisia siitä, että Suomen valtiolla on pirusti velkaa. Kirjoitushetkellä (huhtikuu 2016) Suomen valtion velka on noin 102 miljardia euroa, joka on noin 60 % BKT:stä. Viime vuosien aikana velan määrä on ollut kovassa nousussa ja samalla velan osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut. Nämä luvut kasvavat edelleen, sillä valtio ottaa lisää velkaa keskimäärin 14 miljoonaa euroa päivässä. Tilastotietoja valtion velan kehityksestä löytyy tämän sivun alaosasta.

Valtion lisäksi velkaa on myös kotitalouksilla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaisille kotitalouksilla oli vuoden 2015 lopussa velkaa yhteensä lähes 138 000 000 000 euroa – eli 138 miljardia. Kun samaan aikaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot yhteensä vuonna 2015 olivat noin 110 miljardia, voidaan velkaantumisasteeksi laskea 124,9 %. Suomalaisilla kotitalouksilla on siis enemmän velkaa kuin tuloja.

Mennään tilastoissa vähän ajassa taaksepäin. Vuoden 2000 alussa kotitalouksilla oli velkaa noin 40 miljardia velkaantumisasteen ollessa 64,3 %. Velan määrä suhteessa tulojen kasvuun on ollut nopeampaa ja maaginen 100 % raja velkaantumisasteessa ylittyi vuonna 2006.

Valtion velka on 2000-luvun alussa pyörinyt 50 mrd. eurossa. Vuonna 2008 velan osuus BKT:stä oli 28,07 % ja velkataakka oli noin 54 miljardia. Viimeisen 8 vuoden aikana velkaantuminen on siis ollut ihan järjettömän nopeaa.

Miksi velkaantuminen lisääntyy?

velka
Pohjimmiltaan syy on yksinkertainen: rahaa kuluu enemmän kuin valtio tai kotitaloudet tienaavat. Tarkemmat syyt ovat paljon monimutkaisempia. Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma ovat ainakin osittain valtion velkaantumisen taustalla. Valtion on ollut helppo velkaantua ja ottaa lisää velkaa, koska velkaa on helppo saada. Suomen talous on kuitenkin vielä suhteellisen hyvällä mallilla verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, joten sijoittajat ja keskuspankit ovat valmiita antamaan Suomelle lainaa helposti pienellä korolla. Itse asiassa vuoden 2015 aikana sijoittajat antoivat valtiolle lainaa jopa negatiivisella korolla, jolloin sijoittajat käytännössä maksoivat valtiolle siitä, että saivat ottaa lainaa.

Kotitalouksien velkaantumisen taustalla lienevät samantyyliset asiat: rahaa kuluu enemmän kuin tienataan ja lainaa on nyt suhteellisen helppo saada pienellä korolla. Suurin osa lainamäärästä on asuntolainaa. Asunto nyt vain sattuu olemaan sen verran suuri hankinta, että ilman lainaa se on mahdotonta hankkia. Toinen tyypillinen laina on autolaina ja kolmantena ryhmänä erilaiset kulutusluotot ja luottokorttivelat.

Kotitalouksien velkaantumisen taustalla vaikuttaa tietysti myös finanssikriisi sekä heikko taloudellinen tilanne. Samaan aikaan, kun kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut, myös työttömyysaste on ollut vuodesta 2008 lähtien nousujohteista. Työttömäksi joutunut tuskin ottaa niin helposti isoa asuntolainaa, mutta pienentyneet tulot voivat johtaa etenkin kulutusluottojen, pikavippien ja luottokorttivelkojen ottamiseen. Tässä kohtaa on taas hyvä muistaa se, että lainaa on helppo saada, jolloin sitä myös helpommin otetaan.

Velkojen kanssa vaikeuksissa on jopa viidennes kotitalouksista. Velkojen kanssa kamppaileva voi ottaa vinkkejä esimerkiksi kirjoittamastamme artikkelista: Eroon veloista.