Voiko ilman rahaa elää?

Hyvinvointivaltioissa nykyihmisillä on mahdollisuus ostaa melkeinpä mitä tahansa. Usein elämää helpotetaankin jos jonkin näköisillä vempaimilla tai palveluilla, jotka monesti myös maksavat maltaita. Samalla, kun eläminen on helpompaa, toisilla ihmisillä herää vastareaktio. Siksi downshiftaus, kuluttamisen vastustaminen, askeettisempi elämä ja muut elämäntyylin vaihtamiseen liittyvät trendit ovat monesti otsikoissa. Eläminen yksinkertaisesti liittyy olennaisesti säästämiseen, mutta onko eläminen ilman rahaa tai asioiden ostamista todella mahdollista?

Jossain määrin kuluttamista voi vähentää ja ilman rahaakin on mahdollista elää. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan, etenkään nykyajan mukavuuksiin tottuneelle. Financer.com esittelee pari esimerkkiä Suomesta ja ulkomailta, ehkäpä saat niistä lisävinkkejä säästämiseenkin.

Elämä Suomessa ilman rahaa

Koska kotimaamme sijaitsee hyvin pohjoisessa, kylmä sää ehdottomasti vaikuttaa kulutukseenkin. Tilan puolesta omavaraisuus Suomessa olisi mahdollista, mutta pitkä talvi pistää pitkän stopin maatilan tuotantoon joka vuosi. Ratkaisuna on pidetty erilaisia omavaraisia yhteisöjä ja ekokyliä, joita löytyy eri puolelta Suomea, kuten Keuruulla ja Vihdin Nummelassa. Tiettyjä elämänmuutoksia kuitenkin tarvitaan yhteisöelämään sopeutumisessa. Jokainen osallistuu yhteisön ylläpitämiseen miten vain parhaiten pystyy, palkaksi saa lähinnä asumisen ja ruoan. Rahaa ei juurikaan kulu, mutta eipä sitä tulekaan ellei tee töitä itse muuallakin.

Helsingin sanomat kirjoitti pari vuotta sitten parista suomalaisesta, jotka elävät lähestulkoon ilman raha joko väliaikaisena kokeiluna tai pidempänä ratkaisuna. Se on toiminut heille, mutta keinot elämiseen voivat tuntua vierailta tavallisille ihmisille. Dyykkaaminen eli ruoan etsiminen roskiksista on yleistä Suomessakin ja liftaaminenkin on yhä olemassa oleva keino päästä paikasta toiseen. Omavaraisuuteen liittyy usein tietty sosiaalinen aspekti, sillä joskus voi joutua tukeutumaan toiseen ihmiseen kun rahaa ei ole. Jos ajatus on mahdottomuus, kyse on ehkäpä vain omasta ylpeydestä.

Vuosi ilman kuluttamista

Talouslehti Forbes taas kirjoitti kahdesta kanadalaisesta kämppäkaverista, jotka päättivät pitää ostovapaan vuoden. Kun lasketaan yhteen vuoden kaikkiin ostoksiin käytetyt rahat, monta kertaa tuloksena on päätähuimaava summa. Kaksikon mukaan helpointa oli karsia esimerkiksi ravintola- ja baarimenot. Suomalaiset juovat paljon kahvia, joten voi vain kuvitella, kuinka paljon rahaa kuluu kahvilareissuihin! Ulkonäköön liittyvä rahanmeno loppui kuin seinään, kun vaatteiden osto ja kampaamokäynnit loppuivat. Kompromissi on kuitenkin selvä – samat vaatteet ja sama naama jokaisena vuodenaikana. Ostamisen vähentäminen on ajatuksena selkeää ymmärtää, käytännössä asia oli toinen.

Kanadalaiset onnistuivat säästämään sievoisen summan, toinen jopa 65% palkastaan. Elämä täysin ilman kuluttamista ei ollut mahdollista. Moderniin asumiseen liittyy aina jotakin kuluja eikä omavaraisuus ole taattua, vaikka oma kasvimaa olisikin käytössä. Muita esille tulleita keinoja kulujen pienentämiseen ovat jaettu asuminen (mielellään maaseudulla), budjetointi, pyöräily ja kokkaaminen kotona. Financer.comin omia säästövinkkejä voit lukea täältä.

Lisääkö ilman rahaa eläminen tyytyväisyyttä?

Sekä suomalaiset että kanadalaiset olivat kaikki muuttaneet ajattelutapaansa rahattoman elämisen myötä. Tuloksena oli ymmärrys siitä, että vähälläkin voi elää ja vieläpä onnellisesti. Täysi vapauden ja omavaraisuuden tunne on monelle vieras. Ilman rahaa eläminen lyhytaikaisesti voi olla hyvä idea ihan vain kokemuksen vuoksi. Jo pelkkä kuluttamisen vähentäminen saa muutoksia aikaan niin omassa budjetissa kuin ekologisestikin.

Helsingin Sanomat mainitsi kuitenkin yhden tärkeän pointin. Hyvinvointivaltiossa elävät ihmiset ovat etuoikeutettuja moniin muihin nähden. Rahattoman elämän kokeilu on helpompaa, kun tietää voivansa palata normaaliin elämään mikäli eläminen ilman rahaa ei maitakaan. Rahaa kuitenkin tarvitaan monen asian pyörittämiseen niin yhteiskunnallisesti kuin yksilönäkin.