Ulosotto – Mikä se on ja miten ulosottoprosessi etenee?

3 minuuttia

Ulosotto on tila, johon kukaan ei halua joutua. Se onkin usein asia, jolla pelotellaan esimerkiksi yli varojensa eläviä ihmisiä. Ulosottoon joutuminen ei varsinaisesti kuulu perinteisiin työpaikan kahvipöytäpuheisiin, joten monelle ulosotossa olevien suomalaisten määrä voi tulla yllätyksenä. Vuonna 2017 tuo luku oli hieman yli 500 000 henkilöä. Näistä noin seitsemällä prosentilla ulosotossa olevat velat olivat yli 50 000 euron suuruisia. 75 prosentilla velka on alle 10 000 euron suuruinen ja 40 prosentilla alle tuhat euroa. Keskimääräinen ulosotossa olevan velkamäärä oli 17 600 euroa.

Kun yleinen taloustilanne on nyt kääntynyt aavistuksen positiiviseen päin, odotetaan ulosotossa olevien määrän lähivuosina hieman pienenevän.

Ulosottoon johtava syy on tyypillisesti äkillinen tulotason putoaminen, joka voi johtua esimerkiksi työttömyydestä tai sairastumisesta. Myös monet muut ikävät elämäntapahtumat saattavat ajaa taloudenpidon raiteiltaan. Ja on joukossa tietysti niitäkin, jotka ovat ylivelkaantuneet omaa huolimattomuuttaan tai hölmöyttään. Ylivelkaantumiselle onkin olemassa monia syitä.

Mikä on ulosotto?

Ulosotolla tarkoitetaan laiminlyötyjen velvoitteen täytäntöönpanoa. Lähes aina tällä tarkoitetaan nimenomaan rahallisten velkojen perintää. Verovelkojen ollessa kyseessä voidaan ulosmittaus aloittaa ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista, mutta kaikissa muissa tapauksissa aloittamiseen vaaditaan tuomioistuimen päätös.

Kun päätös on tullut, on ulosottoon vireille tullut saatava maksettava maksukehotuksesta löytyvänä eräpäivänä. Maksuaika voi olla enintään kolme kuukautta.

Tieto ulosottoon joutumisesta lähetetään velalliselle kirjeitse tämän voimassa olevaan osoitteeseen. Velallinen on velvollinen ilmoittamaan osoitteensa ulosottomiehelle. Se voidaan myös tarkistaa väestötietojärjestelmästä. Jos osoite ei ole tiedossa, kuuluu ulosottomiehen tehtäviin osoitteen selvittäminen. Tiedoksianto ulosotosta annetaan yleensä kasvotusten ulosottomiehen toimesta, ja toisinaan postitse. Myös sähköpostia tai jopa asiakkaan kotona tapahtuvaa suullista ilmoitusta voidaan käyttää.

Maksusuunnitelma

Joissakin tapauksissa tietyillä edellytyksillä tässä tilanteessa voidaan sopia ulosottomiehen kanssa maksusuunnitelma, jolloin voi välttyä varsinaiselta ulosmittaukselta. Tässäkin tilanteessa saatetaan tehdä ennakoiva, esimerkiksi omaisuuteen kohdistuva ulosmittaus. Ulosmitattua ei kuitenkaan myydä, jos velallinen suoriutuu veloistaan maksusuunnitelman mukaisesti. Jos maksusuunnitelmaa ei noudateta, siirrytään tavanomaiseen ulosottoon. Maksusuunnitelmaa ei ole aina mahdollista käyttää, mutta ulosottoon joutuneen kannattaa aina tiedustella mahdollisuutta siihen ulosottovirastosta.

Ulosmittaus

Ulosmittaus on se varsinainen toimenpide, jolla halutut rahasaatavat pyritään saamaan takaisin oikealle omistajalleen. Se tarkoittaa käytännössä velallisen omaisuuden takavarikointia ja sen myymistä pakkohuutokaupalla. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti työssäkäyvän palkasta voidaan ulosmitata kuukausittain osuus. Tämä toimenpide tehdään yhdessä työnantajan kanssa, joten rahoja ei voi jättää maksamatta. Palkan ulosmitattu osuus ei koskaan edes velallisen tilillä käy.

Jos omaisuutta joudutaan takavarikoimaan, kannattanee se luovuttaa vapaaehtoisesti. Jos velallinen ei suostu yhteistyöhön, voidaan omaisuus takavarikoida myös poliisin avustuksella.

Ulosotossa pyritään aina menemään helpoimman kautta. Tästä syystä velallisen omaisuutta pyritään ulosmittaamaan aina seuraavassa järjestyksessä:

  1. Palkka, eläke tai muut tulot
  2. Irtain omaisuus (esim. auto, vene, elektroniikka)
  3. Kiinteä omaisuus (esim. asunto)

Tässä ajatellaan myös toimenpiteiden kohtuullisuutta velallisen kannalta. Ei ole mielekästä viedä välittömästi asuntoa tai vaikkapa työmatkoihin käytettävää autoa alta, jos asia hoituu palkan ulosmittauksella.

Ulosoton suojaosuus

Jotta ulosmittauksen kohteeksi joutunut henkilö kykenisi myös kattamaan välttämättömät menonsa ulosoton aikana, on ulosotolla tietty suojaosuus. Palkkaa ei siis missään nimessä ulosmitata kokonaisuudessaan, sillä tämä aiheuttaisi taatusti velallisen joutumisen entistä suurempaan ahdinkoon.

Suojaosuus vuonna 2018 on 22,41 euroa päivässä ja lisäksi 8,04 euroa jokaisen velallisen elatuksessa olevan henkilön kohdalta. Jos velallinen saa kuukausipalkkaa, lasketaan kuukausittainen suojaosuus kertomalla se 30 päivällä. Ulosmitattavan summan suuruus riippuu myös jonkin verran palkan suuruudesta. Yli puolta palkasta ei ulosmitata missään tilanteessa. Suojaosuuden määrä tarkistetaan joka vuosi, joten se voi muuttua kalenterivuosien alussa.

Suppea ulosotto

Suppea ulosotto on eräänlainen ulosoton kevytversio. Siinä ulosottoa ei kohdisteta velallisen koko omaisuuteen. Tämä ei pienempien velkojen kohdalla usein ole mielekästäkään.

Suppeassa ulosmittauksessa ulosotto kohdistuu ainoastaan velallisen säännöllisiin tuloihin tai sellaiseen omaisuuteen, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Tällaista voi olla esimerkiksi pankkitilillä olevat varat. Suppeassa ulosotossa myös luottotietomerkinnästä pääsee eroon suhteellisen helposti. Jos velallinen todetaan varattomaksi, pääsee tästä aiheutuneesta luottotietomerkinnästä eroon maksamalla suppeassa ulosotossa olleet velat.

Mikä tai kuka on ulosottomies?

Suomessa ulosottomiehen tehtäviä hoitavat kihlakunnanvoudit sekä kihlakunnanulosottomiehet. Ulosottomiehet ovat tietyllä tapaa ”henkilökohtaisia”, sillä yksi ulosottomies käsittelee aina kaikki samaa velallista koskevat asiat. Ulosottomies voi kuitenkin vaihtua, jos velallinen muuttaa paikkakunnalta toiselle.

Ulosoton vanheneminen

Myös ulosottovelat vanhenevat. Jos ulosottoon on joutunut hiljattain, ei vanhenemista odotellessa kannata kuitenkaan hengitystään pidätellä. Luonnolliselle henkilölle asetettu maksuvelvoite on voimassa 15 vuoden ajan, jonka jälkeen se vanhenee. Jos myös velkoja on esimerkiksi yrityksen sijasta luonnollinen henkilö tai jos saatavan perintä perustuu rikokseen, on vanhentumisaika 20 vuotta.

Kun nämä vanhentumisrajat on ylitetty, on saatava vanhentunut lopullisesti. Sitä ei siis voi enää millään tavalla velalliselta periä. Velkoja voi kuitenkin hakea tuomioistuimelta 10 vuoden jatkoaikaa. Jatkoaikaa voidaan myöntää tapauksissa, joissa velallinen on esimerkiksi kätkenyt omaisuuttaan tai muuten olennaisesti vaikeuttanut maksujen maksamista velkojalle.

Tiedot jäävät ulosottorekisteriin

Kun henkilö on ollut ulosmittauksen kohteena, jää asiasta tieto ulosottorekisteriin myös ulosmittauksen päättymisen jälkeen. Tilanteesta riippuen merkintä voi säilyä siellä muutamista vuosista vuosikymmeniin.

Ulosotto ulkomailta

Ulosoton periminen ulkomailta on ulosottoviranomaisille usein haastavaa. EU:n sisällä käytäntöjen yhdenmukaistamista kuitenkin aika ajoin suunnitellaan. Ulosottoa ulkomaille pakenemaan kannattaa huomioida velkojen pitkä vanhenemisaika. Reissun on oltava tapauksesta riippuen 15-20 vuoden pituinen, jotta palatessa voisi olla velaton. Ulkomaille ulosottoa paenneitakin tiedetään olevan olemassa, mutta vanhenemisajan pituuden takia se ei ole järin suosittu vaihtoehto.

Ulosottolaskuri

Netissä toimii muutama epävirallinen ulosottolaskuri, joilla voi kätevästi laskea ulosmittauksen määrän omasta palkastaan. Näitä ei kuitenkaan tarjoa mikään virallinen taho, joten niiden tuloksiin kannattaa suhtautua kevyellä varauksella. Mutta todennäköisesti tulokset ovat joka tapauksessa oikeita. Laskureita löytyy helposti googlettamalla termi ”ulosottolaskuri”.

×

Anna arvosana palvelulle Ulosotto – Mikä se on ja miten ulosottoprosessi etenee?