Perustulokokeilu alkaa

Viime viikolla 2000 suomalaista sai postiluukustaan kirjeen, jossa ilmoitettiin valinnasta perustulokokeiluun. Perustulokokeilu on jo pitkään otsikoissa ollut hallituksen suunnittelema hanke, jossa on kyse mm. byrokratian vähentämisestä sekä työhön kannustamisessa. Suomen perustulokokeilu on ollut mediassa ulkomaillakin, sillä kyseessä on erityislaatuinen kokeilu etenkin nyt kun taloudellinen tilanne koko maailmassa on epävakaa. Tässä hieman tarkemmin esiteltynä perustulokokeilun tavoitteet sekä kokeilua koskevat perussäännöt.

Mikä on perustulo?

Perustulo on malli, jolla pyritään korvaamaan ainakin osittain Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä. Nykyään sosiaaliturvaa joudutaan hakemaan eri perustein, mikä vie aikaa ja resursseja. Lisäksi ns. paperisota vähenisi ja kansalaiset saisivat olla itse enemmän vastuussa omasta taloudellisesta tilanteestaan. Perustulo eli kansalaispalkka olisi tietty summa, jonka jokainen Suomen kansalainen saisi automaattisesti. Perustuloa ei tarvitsisi perustella eikä niitä perittäisi takaisin.

Perustulon vaikutus työllisyyteen ja työllistymiseen toivotaan olevan myönteinen. Määräaikainen tai osa-aikainen työ ja niistä saatavat tulot eivät vaikuttaisi perusturvaan. Tämä koetaan kannustavana, sillä nykyisessä järjestelmässä työntekoa saatetaan jopa välttää, koska saatavan sosiaalituen määrä saattaa kärsiä. Perustulo avulla ihmiset voisivat hyödyntää ideoitaan ja luovuuttaan vapaasti. Näin ollen yritteliäisyyden ja työnteon mielekkyyden ajateltaisiin kasvavan kansalaisten keskuudessa.

Perustuloa ei kuitenkaan ole täydellinen vastaus yhteiskunnan ongelmiin ja sitä on myös vastustettu useaan otteeseen. Sanotaan, että esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytyneet ihmiset (etenkin nuoret) eivät välttämättä näe perustuloa kannustimena työntekoon, vaan keinona jatkaa elämistä ilman työntekoa entistäkin helpommin. Työnteon arvo saattaisi laskea, sillä perustulo tarjoaisi tuloa ihmisille tekivät nämä töitä tai eivät. Yhteiskunnan ei tulisi olla vastuussa terveistä, työikäisistä ihmisistä, vaan oma hyvinvointi on ensisijaisesti ihmisen itsensä hoidettava.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yleisesti ottaen olleet perustulon puolesta. Ulkomaisetkin mediat ovat olleet hyvin kiinnostuneita. The Guardian -lehti uutisoi aiheesta viime viikolla listaten samalla muutkin maat, joissa ideaa on ehdotettu, mutta kokeiluvaiheeseen ei ole päästy. New York Times taas haastatteli suomalaisia ja heidän mielipiteitään kokeilusta.

Perustulokokeilu 2017-2018

Jotta perustulon vaikutuksia voitaisiin katsastella oikeassa elämässä, Kela toteuttaa kaksivuotisen perustulokokeilun. Kokeilu alkaa tänä vuonna ja osallistujiksi on valittu satunnaisesti 2000 henkilöä. Osallistujat ovat 25-58-vuotiaita ja he ovat kaikki saaneet joko työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa viime vuoden marraskuussa. Kokeiluun osallistumisesta ei ole mahdollista kieltäytyä.

Kokeiluryhmä saa perustuloa joka kuukausi 560 euroa kahden vuoden ajan. Mikäli osallistuja työllistyy kokeilun aikana, hän saa silti perustuloa. Perustulo kuitenkin lakkaa, jos osallistuja muuttaa ulkomaille, aloittaa varusmies- tai siviilipalveluksen tai alkaa saada kotihoidon tukea.

Perustulokokeilun tavoitteet

Perustulokokeilun avulla yritetään selvittää seuraavat asiat

  • Voiko sosiaaliturva olla osallistava ja kannustaa työhön?
  • Voiko sosiaaliturva mukautua paremmin työelämässä tapahtuviin muutoksiin?
  • Voiko byrokratiaa vähentää ja yksinkertaistaa nykyisestä?

2000 osallistujaa verrataan 173 000 ihmisestä koostuvaan verrokkiryhmään. Ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka eivät tulleet valituksi kokeiluun, mutta jotka kuuluvat kohderyhmään. Kokeilun jälkeen osallistujien ja verrokkiryhmän työllisyysastetta verrataan, mutta vasta kokeiluajan päättymisen jälkeen. Haastatteluita vältetään kokeiluajan aikana, jotta se ei vaikuttaisi osallistujien käyttäytymiseen.