Suomen työllisyysaste vauhdikkaassa nousussa

1 minute

Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan Suomessa oli kesäkuussa noin 99 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste on tällä hetkellä 71,8 prosenttia, joka on hyvin lähellä Sipilän hallituksen asettamaa 72 prosentin tavoitetta vuodelle 2019. Moni ei hallituksen tuolloiseen tavoitteseen uskonut, ja monet ekonomistitkin pitivät sitä suorastaan mahdottomana.

Kokopäiväisissä työpaikoissa suurin kasvu

Pelkästään kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla töitä on löytynyt 50 000 työntekijälle, ja vuodessa paikkoja on täytetty noin 100 000. Luvut ovat niin mahtavia, että moni varmasti ajattelee taustalla olevan tilastokikkailua, silpputöitä tai muuta epäilyttävää.

Näin ei kuitenkaan ole, sillä 70 prosenttia syntyneistä työpaikoista on täysipäiväisiä vakituisia työpaikkoja. 15 prosenttia on täysipäiväisiä määräaikaisia työpaikkoja ja toiset 15 prosenttia osa-aikaisia määräaikaisia paikkoja.

Työllisiä nyt yhteensä 2 670 000

Työlllisten kokonaismäärä Suomessa on nyt noin 2,67 miljoonaa. Luku on ollut näin korkea viimeksi vuonna 1990, eli näin hyvästä tilanteesta on ehtinyt vierähtää jo 28 vuotta. Suomen väestö oli tosin vuonna 1990 hieman pienempi kuin nyt.

Työttömiä oli kesäkuussa 2018 noin 200 000, ja työttömyysaste 7,2 prosenttia. Tässäkin on tapahtunut huomattavaa parantumista.

Suomen talouskasvu niin ikään hyvällä mallilla

Työllisyyden huimaa parantumista saadaan kiittää ennen kaikkea Suomen talouden hyvästä suhdannetilanteesta. Kotimaan talous on ollut kasvu-uralla jo vuodesta 2016 saakka, ja viime vuonna vauhti kiihtyi entisestään.

Aivan toivottuun kolmeen prosenttiin saakka ei päästy, mutta bruttokansantuote kasvoi kuitenkin 2,8 prosenttia. Talouden vauhti on ennen muuta viennin loistavan vetämisen ansiota, joka taas johtuu maailmantalouden hyvästä tilanteesta.

Työllisyyden kasvu ei kuitenkaan ole ainoastaan maailman taloustilanteen ansiota, sillä Suomen talouskasvu on ollut monia lähimaita nopeampaa. Näin ollen myös hallituksen työmarkkinareformeilla ja esimerkiksi kiky-sopimuksella lienee ollut vaikutusta kasvuun.