Taloudessa tapahtui – vk 40

Taloudessa tapahtui -sarjassa luomme joka viikonloppu lyhyen katsauksen menneen viikon tärkeimpiin taloustapahtumiin. Sarja palaa tauolta.

Hallitus esittää lisämaksujen kieltämistä yleisimmistä maksukorteista

kaikki luottokortit vertailussaHallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen uudesta maksupalvelulaista. Lakiesitys sisältää muutamia kuluttajalle edullisia kohtia ja sen tarkoituksena on tehdä maksuliikenteestä turvallisempaa. Suurin muutos on se, että esityksen toteutuessa maksutapahtuman yhteydessä perittävä lisämaksu kiellettäisiin yleisimpien pankki- ja luottokorttien, eli ainakin Visan ja MasterCardin yhteydessä.

Korttimaksamisen halpenemisen lisäksi hallituksen esitys sisältää myös maksupalvelun käyttäjän huolimattomuuteen perustuvan vastuun alentamisen nykyisestä 150 eurosta vain 50 euroon. Tätä vastuurajaa sovelletaan siis esimerkiksi, kun korttia käytetään oikeudettomasti omistajan huolimattomuuden seurauksena. Törkeissä huolimattomuustapauksissa vastuu olisi edelleen maksuvälineen omistajalla, joten tulevaisuudessakaan ei kannata esimerkiksi säilyttää kortin tunnuslukua lompakossa!

Näiden kohtien lisäksi lakiesitys sisältää kohdan tilitietojen jakamisesta eri palveluntarjoajien välityksellä. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tilinhaltija voisi käyttää tiliään jonkin muun palveluntarjoajan kuin kyseisen tilin pitäjän palvelun kautta. Esityksen muutokset perustuvat EU:n uuteen maksudirektiiviin ja niiden on määrä tulla voimaan vuoden 2018 tammikuussa. Voit vertailla erilaisia maksukortteja kätevästi täällä.

Tullit palaavat Suomen ja Britannian välille

Tulli on julkaissut arvion, jonka mukaan suomalaisille yrityksille koituu jopa yli sadan miljoonan euron kulut tullien palatessa Suomen ja Britannian väliseen kauppaan. Britannia on eroamassa EU:n myötä myös unionin vapaakauppa-alueesta, jonka seurauksena käyttöön otetaan todennäköisesti samanlainen tullausmenettely kuin muidenkin EU:n ulkopuolisten maiden kaupassa. Iso-Britannian on määrä jättää EU maaliskuun 2019 lopussa.

Tullin arvio koskee vain tuonti- ja vienti-ilmoituksista koituvia kustannuksia, joiden arvioidaan asettuvan välille 12–115 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi ulkomaankauppaan vaikuttavat tietysti myös varsinaiset tullimaksut, joiden tasosta ei kuitenkaan ole vielä tietoa. Ne päätetään kahdenkeskisissä neuvotteluissa maiden välillä, ja arvatenkin paljon riippuu Suomen lisäksi EU-maiden yleisestä asennoitumisesta Britannian eroa kohtaan.

Britannia on Suomen ulkomaankaupalle suhteellisen tärkeä kumppani. Tuonnin perusteella mitattuna se on Suomen 9. suurin kauppakumppani (3% kokonaistuonnista) ja vastaavasti viennin perusteella 7. suurin (4,8% kokonaisviennistä). Vienti Britanniaan koostuu pääasiassa metsäteollisuuden tuotteista, tuonti puolestaan koneista ja ajoneuvoista.

Patria vähentää yt-neuvottelujen jälkeen sata työntekijää

Muun muassa Ilmavoimien lentokoneita huoltava sekä erilaisia ase- ja puolustusjärjestelmiä valmistava Patria on ilmoittanut vähentävänsä yt-neuvottelujen tuloksena 101 työntekijää. Neuvottelut alkoivat elokuussa. Vähennykset keskittyvät pääasiassa tuotannon ja huollon toimiin Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Osa vähennettävistä paikoista poistuu luonnollisesti eläköitymisen myötä, mutta loppu vähennystarpeesta katetaan irtisanomisilla ja antamalla määräaikaisuuksien päättyä. Vähennysten syyt ovat yhtiön mukaan tuotannollisia ja taloudellisia. Ne suoritetaan tämän vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen Patriaan jää noin 2700 työntekijää.

Suomi kärkkyy jopa kahden miljardin jäänmurtajatilauksia Yhdysvalloista

jäänmurtajaYhdysvaltojen arktisten vesien laivastolla on kova tarve jäänmurtajista, joiden hankinnan määrärahoista on määrä päättää lähiaikoina. Suomalaiset alan toimijat ovat tehneet jo pitkään myyntityötä Yhdysvalloissa ja tavoitteena onkin saada mahdollisimman suuri osa uusien murtajien tilauksista tänne.

Yhdysvaltain lain mukaan nyt tilattavien jäänmurtajien kotimaisuusasteen on oltava vähintään 51 prosenttia, koska ne tulevat rannikkovartioston ja merivoimien käyttöön. Loput työstä on mahdollista hankkia ulkomaisilta alihankkijoilta, ja Yhdysvalloilla on tiettävästi suuri tarve ulkopuoliselle asiantuntemukselle jäänmurtajien kanssa, jolla alalla Suomi on maailman kärkikastia.

Tarkoituksena on rakentaa kolme rakasta ja kolme keskiraskasta jäänmurtajaa yhteensä noin neljän miljardin euron hinnalla. Tästä summasta siis noin puolet, eli kaksi miljardia, olisi avoinna ulkomaalaisten yhtiöiden kilpailulle. Jäänmurtajakaupat myös toteutuisivat varsin nopeasti, sillä ensimmäisen aluksen rakentaminen on määrä aloittaa jo kahden vuoden kuluessa.